Jukka Vornanen

Totuushaaste kasviskriittiselle kansanedustaja Kärnälle

Jos minä jotain vihaan ja inhoan politiikassa, niin täyttä soopaa olevia argumentteja. Toki yhteiskunnalliset kysymykset ovat usein tulkinnanvaraisia ja poliitikot värittävät asioita mieluisikseen, mutta kansanedustaja Kärnän tämän päiväisiä lantapuheita en vaan jaksa.

Lähiruuan ja kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on monin tavoin oikein hyvä ja tärkeä tavoite, mutta Kärnä sotkee puurot, vellit ja makkarakastikkeet tämän päivän ulostulossaan.

Kärnä kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan: "Eläinperäisten tuotteiden välttely ei kuitenkaan tee ruokavaliosta millään tapaa eettistä, vaan usein jopa päinvastoin. - - - Eettisyyden käsite ruuantuotannossa on määriteltävä uudelleen. Tosiasia nimittäin on, että eettisintä ja ekologisinta ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu ruoka; oli se sitten lihaa, kalaa, maitoa, kasviksia, marjoja tai sieniä."

Kärnä on oikessa siinä, että on olemassa sellaisia kasvikunnan tuotteita, joiden viljely kuluttaa paljon resursseja. Kasveja voi viljellä kestävästi tai kestämättömästi, kuten lihaakin. Valitettavasti on kuitenkin niin, että riistaa lukuunottamatta suurin osa eläinperäisestä tuotannosta kuluttaa enemmän resursseja kuin kasvisruuan tuotanto. Riista voi olla liharuokavaihtoehdoista eettisin ja ekologisin, mutta nykyisten lihankulutusmäärien kattaminen riistalla on mahdotonta.

Epäeettisistä kasvisruuista Kärnä mainitsee soijan, avokadon ja kvinoan. Kärnän käyttämä soijaesimerkki on klassinen virheargumentti, joka esiintyy toistuvasti tässä keskustelussa. "Kasvissyönti on pahasta, koska kasvissyöjät syövät soijaa ja soijan takia kaadetaan sademetsiä." Valitettavasti suurin osa maailmalla tuotetusta soijasta syötetään eläimille ja niin YK: maatalous- ja ruokajärjestö FAO kuin WWF ovat arvioineet, että juuri kasvava lihankulutus on pääasiallinen syy soijan kysynnän kasvuun ja sademetsien hakkuisiin. Suomeen tuotavasta soijasta 85-95 prosenttia syötetään eläimille, pääasiassa sioille ja siipikarjalle. Kärnä tietää tämän kyllä.

Avokadossa, soijassa ja kvinoassa on ongelmansa, kuten kasviperäisissä nautintoaineissa tupakassa, kahvissa ja suklaassakin. Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa tosiasia on kuitenkin se, että ruokavalioiden keskinäisessä vertailussa vähälihainen tai lihaton ruokavalio on selvästi ekologisempi ja eettisempi vaihtoehto kuin lihapitoinen sekaruokavalio.

Toivotan Kärnälle tätä päivää totuudenmukaisempaa alkanutta vuotta!

Kirjoittaja on julkaissut syyskuussa tietokirjan Lihansyöjien maa: miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava? (Into-kustannus)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu

Tuon suuntaista itsekin äsken mietin että eikös se lihantuotanto Suomessa pyöri pitkälti soijan varassa. Kyllä egologisesti kestävämpää pistää soija poskeen suoraan kuin syöttää sitä ensin eläimille. Tyypiltä Kepulaista sonnanjauhantaa. Kepu pettää ihan aina . Onneksi kansa alkaa nähdä sen taakse ja buuasi Pääminsterille kuten aikanaan Romaniassa . No tuo loppu oli vitsi.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Soijan voisi korvata hampulla, eläimiä ei tarvitse tehoruokita ainakaan soijalla joka ei ole kestävällä pohjalla tuotettua.

Kotimainen hamppu voisi korvata helposti soijan.

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173641...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Taloudellisuus on myös tärkeä seikka, mutta ainakin lihan laatu saattaisi hampulla parantua.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Miten riista on kaikkien eettisintä ravintoa jos sopii kysyä, onko sinulla tietoa riistaeläinten nykytilasta. Ehkä siellä hirviä vielä on, mutta linnut on ammuttu aika vähiin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eiköhän eettisyydellä tässä tapauksessa tarkoiteta sitä, että riistaeläin ei ole joutunut elämään vankeudessa.
Metsästyksen eettisyyden kanssa on kyllä niin ja näin. Sehän on nykyään pelkkä harrastus, eli ihmiset huvittelevat tappamalla eläimiä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ei se "huvittelemalla tapettu" liha kuitenkaan hukkaan mene vaan on usein hyvinkin arvostettu tuote.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #5

Kannattaa toki arvostaa, kun sitä vielä on. Paljon on mitä voisi jättää ampumatta, elämään.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Toiset huvittelee taasen kalastamalla, harrastuksensa itse kullakin

Jorma Kinnunen

Lintukantojen kokoon vaikuttavat enemmän muut seikat kuin metsästys, esim. sää ja myyräkannan koko. Metsästyksellä voidaan vaikuttaa myös positiivisesti lintukantoihin, kun metsästetään esim. minkkiä, joka on Suomeen kuulumaton vieraslaji, joka tappaa lintuja.
http://riista.fi/metsakanalintujen-metsastys-alkaa...

Mitä hirveen tulee, niin kannan kokoa on hyvä rajoittaa metsästyksellä, hirvikolarit ja hirvien aiheuttamat taimikkotuhot vähenevät ja hirvipopulaatiokin voi paremmin, kun se ei kasva liian suureksi.
http://riista.fi/metsakanalintujen-metsastys-alkaa...

Mitä tulee metsästykseen harrastuksena, niin melko vääristynyt kuva harrastuksesta on, jos sen mieltää niin, että siinä huvitellaan ampumalla eläimiä, saalis on vain osa metsästysharrastuksen sisältöä.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/53432...

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Kyllä se elinympäristön tuhoutuminen tekee linnuista selvää ilman metsästystäkin. Metsäkanalinnut ja hanhet voisi jättää ampumatta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Aihepiiri on niin monimutkainen, että pari blogia ei siihen riitä.
Muuttujia on paljon, esim.
- Soijan prosessointi
- Karja, liha/lypsykarja, ruhon käyttöaste ja kokonaishyöty
- Viljely ja karjatalouden mikrohabitaattivaikutukset luonnon yleiseen diversiteettiin.
- Kuljetustyyppi ja energiankäyttö siinä.
- Kaloritalous

https://www.theguardian.com/environment/series/ask...

https://www.quora.com/How-accurate-is-the-movie-Co...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Ennen syötiin voita, ruisleipää, lihaa, perunaa ja kirnupiimää. Se oli eettistä ja ihmiset voi hyvin.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu

Ennen oli ennen ja kuoltiin nuorena, joten tuo on sitä samaa sontaa kuin Kepu tänään tarjoili. Ei kestä järjenkäyttöä .

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Mikä vika on lähiruuassa? Itse en ainakaan vastusta sitä, että kylän koulussa syötäisiin naapurin pottuja niiden puolalaisten sijaan.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Mummo kuoli 86 vuotiaana ja mummon äiti 92 vuotiaana.

Kyllä minulle riittää varsin hyvin elinvuosiksi.

Elinikää pidentävät tekijät ovat muut kuin ruoka mm. parempi terveydenhoito.

Siinä järjenkäyttöä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllä ne olivat muut syyt kuin ruoka siihen nuorena kuolemiseen. Tai ehkä väliin ruuan puute.

1800-luvulla syntyneistä yksi isoisä eli yli 90, loput isovanhemmat siihen 80-90 väliin. Toisen isoäidin isä, siis minun isosisoisäni eli yli 90. Useampi isoisän sisaruksista kuoli alle kymmenvuotiaana, joten tuskin ruisleipä, voi ja liha ehtivät vielä siihen ikään tappaa.

Isoisä kävi ensi kerran eläissään lääkärillä yli 80-vuotiaana... Vanha pasifisti, joka häipyi saareen siksi aikaa 1900-luvun alussa, että vallesmanni kyllästyi tuomaan haastetta. Vaikka ei ollut kännyköitä ja somea, yhteisöllisyys oli sen verran voimissaan, että tieto haasteesta tuli ennen vallesmannia. Talon ainoalla aikamiespojalla oli parempaakin tekemistä kuin lähteä Venäjän armeijaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Näin tämä on
"Suomeen tuotavasta soijasta 85-95 prosenttia syötetään eläimille, pääasiassa sioille ja siipikarjalle."
Tämä tosin voitaisiin korvata jollain muulla, mutta tässä kohtaa tulee helposti kustannukset vastaan, ehkä härkäpapu toimisi, tosin siitä joskus tulee hyvä sato toisinaan taas ei.

Kun tässä tätä Kärnän soija esimerkkiä kritsoidaan niin olisi tässä yhteydessä voinut hyvin tuoda että kyseistä soijaa tuotetaan myös eri tavoin.
Vuoden 2013 WWF:n selvitys kertoo että Suomeen tuotavasta soijasta 25% on tuotettu vastuullisella tavalla ja koska tuo tieto on noinkin kaukaa on tuo prosenttiluku, jos selvityksiä ja suunnitelmia uskoo, kasvanut. Tosin tuo tavara maksaa enemmän joten tässä kohtaa viime kädessä valinnan tekee kuluttaja tai paremminkin hänen lompakkonsa. Mutta ilmeisest sillä miten soija on kasvatettu ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä vai onko?

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/wwfn-selvitys-vas...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä mikä vastuullisesti tuotetun soijan osuus on nyt, mutta hyvää edistystä vaikuttaisi olevan tulossa:
"Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland yhteistyössä WWF Suomen kanssa ovat perustaneet suomalaisen soijasitoumuksen.

Yhtiöt sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua. Edistymistä seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain. Käytössä on kaksi sertifiointitapaa, Round Table on Responsible Soy (RTRS) ja ProTerra."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vastu...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Uppoaisikohan uudet ja uusvanhat kasvisrouat helpoiten myönteisellä markkinoinnilla ja tarjoamalla ihmisille hyvänmakuista kasvisruokaa. Tuo loputon syyllistäminen jättää sille kasvisravinnolle vain pahan jälkimaun vaikkei sitä koskaan maistaisikaan. Olisi hauskaa saada vaikka yhden kerran hyvänmakuista tofusta tehtyä sapuskaa kun se kerran on joskus joltain onnistunut. Mutta ei. Terveysintoilijan on aina tärveltävä raaka-aineet vähemmän kiinnostavaksi. Vielä vähemmän innostavat nuo huonot korvikkeet, joista vaikka se iänikuinen tofunakki olkoon esimerkkinä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Börjen kanssa samaa mieltä. Usein syön kasvishampurilaisen ja kasvispitsan, kun on porukalla liikkeellä. Molemmat pärjäävät lihaversioille (melkein) - mausteet tuppaavat yleensä unohtumaan. Kasviskeitto hyvin maustettuna on herkkua jne. Ongelmana on se, että ruokapaikoissa kasvisruoka mielletään 'terveelliseksi' - tarkoittaa sitä, että se ei sitten maistu hyvältä muunlaiseen ruokaan totuneen suussa. Pitäisi saada 'epäterveellistä' kasvisruokaa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ulkomailta tuodun soijan osuus suomalaisen lihakarjan rehussa on noin 10%. Puhumme siis varsin maltillisesta käytöstä, vaikka olenkin samaa mieltä, että tästä tulisi luopua. Hyvä kuitenkin, että myönnät ilmeisesti argumenttini avokadon ja kvinoan suhteen paikkansapitäväksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
mukava että olet vihdoin päättänyt kommentoida joitain väittämiäsi. Tässä olet iloinen yhden väittämäsi hyväksynnästä. Milloin itse myönnät kasvissyöjien syyllistämisen soijasta asiattomaksi ja virheelliseksi?

On totta, että Suomessa soijarehun osuus ei ole kovin suuri. Kuitenkin sitä tuodaan noin 200 miljoonaa kiloa vuodessa, josta geenimuunnellun rehun osuus on kasvanut ollen vuonna 2014 noin 45%. Kun puhutaan Suomen erinomaisuudesta, niin muualla Euroopassa ollaan vastuullisuuden suhteen pidemmällä: Hollannissa esimerkiksi elintarvikkeiden tuottajat ja kaupanalan yritykset asettivat vuosia sitten yhteiseksi tavoitteeksi siirtyä 100 prosenttiseen RTRS-soijaan vuoteen 2015 mennessä. RTRS on alan kestävyyttä kehittävä vastuullisen soijan yhdistys.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Suomessa noin 98 prosenttia soijasta tuodaan rehu- ja ruokaöljyteollisuuden tarpeisiin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Jokainen soijaa syövä kasvissyöjä on osa ongelmaa, ei ongelman ratkaisua. Sama koskee erityisesti ulkomaisen tuontilihan syöjiä ja tätä juuri yritin blogissani tuoda esille: kotimaisen tuotannon eettisyyttä ja vastuullisuutta. Olen myös useaan otteeseen todennut, että minusta soijarehun käytöstä tulisi luopua täällä kokonaan, sillä myös kotimaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Suomen soijarehun osalta on myös vastuullisuusohjelmia olemassa, aivan turha väittää muuta.

Kasvissyöjien syyllistäminen valinnoistaan loppuu siihen pisteeseen, kun sekaravinnon syöjien ja suomalaisen ruoan sekä ruoantuotannon puolustajien syyllistäminen loppuu. On erittäin kohtuutonta, että suomalaisesta ruoantuotannosta luodaan kuvaa tehotuotantona, vaikka meillä kyseessä on perheviljely pienillä tiloilla. Suurimmalla suomalaisella lihakarjatilalla taitaa olla 1400 päätä. Mittakaava on hivenen toista kuin maailmalla, jossa on yli 100 000 eläimen tiloja ja joissa tilat ovat suuryritysten omistuksessa.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #19

"Suurimmalla suomalaisella lihakarjatilalla taitaa olla 1400 päätä. Mittakaava on hivenen toista kuin maailmalla, jossa on yli 100 000 eläimen tiloja ja joissa tilat ovat suuryritysten omistuksessa."

Jaksaa huvittaa tämä läppä, että suomalaista lihatuotantoa tulisi tukea, koska asiat eivät ole täällä ihan niin huonosti kuin jossain muualla. Yksikään suomalainen, joka luopuu lihansyönnistä, ei tietenkään mitenkään hyödytä niitä jossain roistovaltiossa sijaitsevia 100 000 eläimen tiloja.

Maallikkona on vaikea ymmärtää, missä mielessä pientilalla karjaa kasvattava perhe, jolla on 1400 eläintä, EI harjoittaisi tehotuotantoa.

"Kasvissyöjien syyllistäminen valinnoistaan loppuu siihen pisteeseen, kun sekaravinnon syöjien ja suomalaisen ruoan sekä ruoantuotannon puolustajien syyllistäminen loppuu."

Myönnätkö nyt tässä, että kasvissyöjien syyllistämisessä ei ole kyse siitä, että ruokavaliossa olisi sinänsä moitittavaa, vaan motkotat vain jonkin kostomentaliteetin vuoksi? Jos kasvis/vegaaniruokavalio on jotenkin ongelmallinen, niin eihän meidän valistamistamme pidä lopettaa ennen kuin olemme siirtyneet eettisempään ruokavalioon, mikä se sitten lieneekään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Älä nyt Mikko edes viitsi,
"Jokainen soijaa syövä kasvissyöjä on osa ongelmaa, ei ongelman ratkaisua."
Jos kasvissyöjä käyttää kilon soijaa, niin sillä samalla kasvatetaan vasta minimaalisen pieni määrä lihaa. Ja veikkaan muuten että nämä soijaa käyttävät ostavat lähes pelkästään vastuullisesti tuotettua soijaa.

On hyvä että Suomessa soijan osuus rehusta on vähäisempi kuin muualla, kuitenkin se on olemassa ja yli 90% tuodusta noin 200 miljoonasta kilosta käytetään suomalaisen lihan tuotannossa. Missä olet muuten tätä ajatustasi soijarehun käytön lopettamisesta ajanut ennen blogiasi? Katsoisin mielelläni mikäli linkkejä löytyy.

Vastuullisuusohjelma, jonka tuossa mainitsin ketjussa aiemmin on olemassa, en olekaan väittänyt muuta vaan nimenomaa toin sen itse esille? Kyseessä on uusi asia, josta uutisoitiin helmikuussa 2016. Esim Hollannissa tähän on menty kauan sitten, hyvä että edes nyt. Tulokset nähdään tulevaisuudessa.

Perustelet kasvissyöjien syyllistämistä käytännössä kostolla, mikä onkin kestävä ja eettinen periaate.

Analogia: Jokainen autolla ajava on osa ongelmaa ei ratkaisua, ei sillä väliä ajatko Hummerilla Priuksella. Onhan se näinkin, mittaluokassa on vaan eroa..

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #21

"Ja veikkaan muuten että nämä soijaa käyttävät ostavat lähes pelkästään vastuullisesti tuotettua soijaa."

Kuten toisessa ketjussa totesin, marketin hyllystä löytyvien valmisteiden soija näyttää olevan järkiään joko Ranskasta tai Serbiasta. Sitä en kyllä tiedä, paljonko sademetsää on näiden viljelmien vuoksi kaadettu.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #19

Soijan osuus on 10% rehusta keskimäärin - mutta sehän johtuu vain siitä, että suurin osa rehusta on viljaa (esim. ohraa), lisäksi nautakarjalle soijaa ei tarvita, mutta "yksimahaisille" sioille ja siipikarjalle sitäkin enemmän. LUKE:n mukaan täydennysvalkuiaisen omavaraisuus on vain 15%.

Kannatan toki myös kotimaisten valkuaisaineiden kehittämistä myös rehuksi, mutta pointti on siinä, että jos tuo kasviproteiini käytetäänkin suoraan ihisravinnoksi - saadaan samalta peltoalalta moninkertainen ravintoarvo - käyttäen samalla jopa 10 kertaa vähemmän energiaa (esimerkiksi tuontiöljyä) tuotettua proteiiniyksikköä kohden.

Jos sisäistät tuon ylläolevan - soijan ongelmista huolimatta - huomaat että "Jokainen soijaa syövä kasvissyöjä on osa ongelmaa" on ihan puhdasta potaskaa ihan matemaattisesti laskettuna.

Myös lihantuotannon eettiset kysymykset ovat täysin valideja, en usko että sinä tai minä pystymme niitä roskakoriin heittämään.

Kuka näissä teksteissä on sinänsä kotimaista ruokaa tai ruoantuotantoa syyllistänyt, se voidaan tehdä hyvin tai vähemmän hyvin niin lihan kuin kasvisten osalta?

https://www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/s...

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Vaikka Vornanen ei erikseen mainitse Kvinoaa niin se on tuolla twitterin puolella jo todettu se argumenttisi vääräksi sen suhteen.

Ei vaan jaksaisi kirjoittaa erillistä blogia jokaisesta virheväittämästä.

Käyttäjän JandausRahnasto kuva
Jandaus Rahnasto

Paljonko Suomi tuottaa/tuo/vie kvinoaa? Missä on Suomen kvinoa omatunto?
Vai miksi kvinoa on suomalaiselle kriittinen?
En ole lukenut kirjaa tai muutenkaan ottanut selvää, mutta töihin ajelin kesällä, kymmenien, ehkä satojen kvinoapeltojen keskellä?(suomessa)

Tottakai tiedän kvinoan historian ja sen suosion aiheuttamat ilmiöt, mutta palaan tuohon ensimmäiseen kysymykseen.

Ja proteiinin tuotantoon ehdottomasti Hamppua, loppuu se tuominen ja saadaan kesannot käyttöön.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Sen takia Kärnä on KEPU :ssa, kun pelkästään puheillaan pystyy lannoittamaan tuhansia hehtaareja !

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Hyvä juttu, Jukka! Erityisen hauska on tuo otsikon termi "kasviskriittinen". "Kasviskriitikko" tuntuu olevan vähän saman sortin kriitikko kuin "rokotekriitikko" tai "maahanmuuttokriitikkokin". Kuvitelkaa kirjallisuuskriitikkoa, joka ei tiedä kirjallisuudesta juuri mitään eikä haluakaan tietää mutta inhoaa sitä silti, ja jonka mielestä olisi oikeastaan parasta, ettei kirjallisuutta ollenkaan olisi, niin ymmärrätte mitä tarkoitan.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Lihakilon tuottamiseen menee resursseja kymmenkertainen määrä kasvisruokakilon tuottamiseen nähden.
Mikäli soijaa syövä kasvissyöjä on ongelma, lihaa syövä on kymmenkertainen ongelma. Miksi vain soija, kyllä kaikki rehukasvit vaativat peltotilaa. Lihan tuotanto kuormittaa maapalloa valtavasti, ei siitä pääse mihinkään.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

No, asia ei ole näin yksioikoinen.
Lehmät muuttaa syömäkelvotonta kasvisolukkoa syötäväksi kelpaavaksi ja ruhosta käytetään maidosta lähtien kaikki aina insuliiniin asti hyväksi. Jos tämmöisen eläimen päästöt jakaa kaikille hyödykkeille ja kaloreille, niin ei se mikään ihan paska elikko ole.
Jos me tuijotetaan pelkästään brasilialaista pihvikarjaa, joka tulee tänne lentorahtina, niin silloin tietysti tilanne on mainitsemasi kaltainen.

Pekka Seppinen

Kyllä sitä täällä yltäkylläisyydessä ollaan valmiit arvostelemaan ruoantuotantoa. Pelkästään kaupunkien alle tulee jäämään vuoteen 2030 mennessä peltoala, jolla ruokittaisiin 300 miljoonaa ihmistä. Tähän kun lisätään se ala mikä poistuu tuotannosta mm. aavikoitumisen seurauksena, niin aivan varma on, että ääni kellossa tulee muuttumaan.
Suomen asema ruoantuotannossa tulee vain kasvamaan ilmastomuutoksen seurauksena, tahdomme sitä tai ei. Ruoantuotannon painopiste kaiken kaikkiaan tulee dramaattisesti nitkahtamaan nykyisiltä päätuotantoalueiltaan pohjoisemmaksi.
Ruoan arvostus tulee siis kasvamaan myös täällä länsimaissa, joissa on varaa syödä itsensä hengiltä tai heittää iso osa elintarvikkeista roskiin. Siinä vaiheessa kun nälkä kurnii suolissa ja ruoasta jopa tapellaan, niin puheet tehotuotannosn haitoista viimeistää loppuvat.
Päivän pituutta ei ilmastonmuutoskaan muuta. Suomen kesä on lyhyt, mutta valoisa tulevaisuudessakin. Suomen olosuhteissa on edullisinta kasvattaa nurmea nyt ja tulevaisuudessa. Yksimahainen, eli siis myös ihminen ei vain ruohoa pysty käyttämään. Siihen tarvitaan märhetijää esim. nautaa. Nauta pystyy jalostamaan, ihmiselle käyttökelvottoman selluloosapitoisen heinän, käyttökelpoiseksi maidoksi tai lihaksi. Lannasta pystytään ottamaan suurin osa ravinteistä lannoitteiksi. Lisäksi jo nyt ja varmasti tulevaisuudessa enenevässä määrin, lannasta otetaan ennen lannoitekäyttöä talteen metaani, eli biokaasu energiakäyttöön.
Fosfori kasviravinteena on kriittinen tekijä, jotta maapallo pystyy elättämään edes nykyisen määrä ihmisiä. Louhittava fosfori on loppumassa lähiaikoina. Jos sitä ei saada muualta talteen, ihmiskunnalla on edessään ennennäkemätön katastrofi. Kierotalosus on tässäkin avainasemassa. Eläinten lannasta saadaan jo nyt suurin osa ravinteista palautettua kasvien käyttöön. Ihmisten jätöksistä vain aivan minimaalisesti. Syynä on "kaupunkimainen" elämäntapa, jossa kaikki jätökset, myös lääkkeetjäämät ja myrkyt menevät samaan viemäriin. Tietyt aineet, mm. ehkäisypillereiden hormoonit eivät ole eroteltavissa eroteltävissa lietteestä. Sellaisenaan jätevesilietteet eivät siis ole käyttökelpoista lannoitetta. Ehkä tähänkin ratkaisu löytyy, että saataisiin arvokas fosfori talteen. Epäilen kyllä, että maailmanlaajuisesti siihen menee liian kauan aikaa. Nälkä ja siihen liittyvät sodat ehtivät harventaa ihmiskuntaa rajusti sitä ennen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Olisi kiva jos näistä keskusteluista voisi joskus oppia jotain, mutta päällimmäinen tarve tuntuu olevan toisten syyllistäminen ja pilkkaaminen. Kyllä itsekin myönnän, että tekee mieli välittömästi poistaa varmistin kun joku esittelee itsensä vegaaniksi tai vaikka feministiksi. Silloin lähtökohtana on aina "huonompien" ihmisten syyllistäminen.

Ravitsemukseen liittyvät asiat eivät ole kovinkaan yksinkertaisia. Näkökulmaa voi hakea hiilijalanjäljestä, vesitaseesta, ravintoarvoista, tuotannon eettisyydestä, kotimaisuudesta, ruokaperinteistä tai -trendeistä...

Kärnän näkökulma kotimaisen lähiruoan suosimisesta on hyvä kansantalouden ja kuljetuksen minimoinnin osalta. Kotimaisen tomaatin energiatase on kesällä erinomainen ja talvella taas ei ole. Kotimaisen tuotannon eettisyyttä voidaan ainakin periaatteessa valvoa paremmin.

Kun joku kertoo kasvissyönnin olevan aina parempi vaihtoehto, niin minulle se kertoo lähinnä haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä suhteuttaa asioita. Yritetään populistisesti esittää yhtä helppoa ratkaisua monimutkaisiin arvokysymyksiin.

Erilaisilla liha- ja kalatuotteilla on erilaisia haittoja ja hyötyjä kuten erilaisilla kasvikunnan tuotteilla tai vaikka hyönteisravinnolla. Ihminen pystyy parempiin päätelmiin itselleen sopivasta ravitsemuksesta, jos suhtautuu pikemminkin avoimen uteliaasti kuin ahdasmielisesti.

Itse olen ruokatarjoilussani suhtautunut aina siten, että jos ei halua jotain syödä, niin ihmisellä aina on oikeus jättää syömättä ja jäädä nälkäiseksi. Valittamaan ruoasta ei kannata ryhtyä.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Koko homma taisi kylläkin lähteä kasvissyönnin kritisoimisella, ei päinvastoin. Kokeile nyhtökauraa, tai ole syömättä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei ole vielä tullut nyhtökaura vastaan marketissa, joten nälkä olisi odotellessa tullut.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu Vastaus kommenttiin #33

Börje, osta Härkkistä. Se on parempaa kuin nyhtökaura esim makaronilaatikkoon ja sellaisiin. Toimii kuin junan vessa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #34

Olen toki ostanut, vaikka kilohinta on törkeä. Minähän olen ennakkoluuloton sekasyöjä ja varsinkin hedelmien suurkuluttaja. Mikä ei tietenkään ole ihan ekologista, mutta kun ovat pahuksen hyviä. Persimoneja on joulukuussa saanut erityisen hyvin. Varmaan kymppikilon niitäkin jo tuhonnut. Proteiinit löydän varmuudella sekaravinnosta yhtään etsiskelemättä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tulipa muuten Helsingin Kalliossa vastaan tänään jännä juliste otsikolla "Eat Human".

Eläinlihan tuotanto ja syöminen ei perustu eläinten vapaaehtoisuuteen. Ihmislihan syöminen olisi eettisempää, jos ja kun se perustuisi syötävän yksilön vapaaehtoisuuteen eikä rasittaisi luontoa niin paljoa kuin eläinlihan tuotanto, koska ihmiselämän tarkoitus ei olisi pelkästään päätyä ravinnoksi, vaan ravinnoksi tuleminen olisi sivutuote. Filosofisesti ajateltuna, jos sitä ihminen sanoisi testamentissaan, että oma kroppa menee sitten ihmisliharavintolaan syötäväksi ja ravintolalla olisi asiakkaita, niin millä moraalisilla tai muilla perusteilla kenelläkään olisi aihetta sitä estää? Kilohinta toki olisi varmaan sen verran kova, ettei kuin rikkaimmilla kulinaristeilla olisi siihen varaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ravintolan ikkunassa voisi olla mainos:"Hannibal Lecter was here".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heh,
veikeä ja loogisesti perusteltu ajatus, hitusen vielä pohtisin yleisen mielipiteen tuomitsevuuden suhteen ennenkuin lähdet kansalaisaloitetta tekemään, saatat kohdata ns vihapuhetta.. ;-) Nimen perusteella liberaalipuoluetta voinee lähestyä asiassa. :-)

Jukka-Pekka Jauhiainen

No mikä ettei! Nahkasta voisi sitten vielä tehdä kenkiä, vöitä, autonpenkkejä yms.

Toimituksen poiminnat